Aluevaalit 2022

Parhaimmillaan aluevaltuusto luo tasa-arvoiset, helposti saavutettavat ja tehokkaat palvelut

Hieman itsestäni

Olen 45 vuotias perheen isä Hämeenlinnasta. Koulutukseltani olen sekä geriatrian erikoislääkäri, että terveydenhoitaja. Minulla on käytännön kokemusta aina henkilökohtaisesta avustamisesta pörssiyhtiön aluejohtajan tehtäviin. Olen työskennellyt terveyskeskuslääkärinä Itä-Helsingistä Savukoskelle. Sairaalakokemusta minulle on kertynyt Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta Lapin keskussairaalaan. Olen päivystänyt pitkiä öitä Vantaalla ja valvonut Kemijärvellä. Olen toiminut aktiivisesti lastensuojeluyksikössä ja toimitusjohtajana niin ikääntyvien, kehitysvammaisten kuin päihde- ja mielenterveyskuntoutujienkin asumispalveluyksikössä. Olen johtanut julkista terveydenhuoltoa ja vetänyt yksityisiä lääkäriasemia. Voi sanoa, että olen nähnyt paljon miten niin yksityistä kuin julkistakin terveyden-, mutta myös sosiaalihuollon toimintaa kehitetään ja johdetaan. 

Mistä aluevaaleissa on kyse

Pohditaan alkuun mistä näissä vaaleissa on kyse? Hyvinvointialue järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon. Tämä järjestäminen käytännössä tarkoittaa, että aluevaltuuston tärkeimmäksi tehtäväksi voidaan tiivistää hankintapäätösten tekemisen. Valtuusto siis päättää, miltä palveluntuottajilta näitä palveluita tullaan ostamaan. Palveluntuottajia voivat olla tasavertaisesti niin julkiset, yksityiset palveluntuottajat kuin kolmaskin sektori (yhdistykset ja muut järjestöt).

Asiakkaiden tarve tulee määrätä hoitopolkujen kulkua

Koska aluevaltuusto ei päätä, mitä palveluita tuotetaan (nehän määritellään laissa), on tärkeää keskittyä miten ja missä näitä palveluita tuotetaan. Jotta näistä voidaan päättää, on aivan olennaista keskittyä asiakkaan tarpeisiin. Pirkanmaalla on ansiokkaasti kehitetty asiakkaiden tarpeiden tunnistamista varten ryhmittely työkalu, joka on saanut nimekseen Suuntima (https://www.tays.fi/fi-fi/ohjeet/hoitoketjut/suuntima). Suuntima työkalun ehkä ansiokkain ominaisuus on se, että asiakas omakin mielipide huomioidaan. Toinen Suuntiman merkittävä etu on sen soveltuminen myös sosiaalihuollon asiakasryhmien tunnistamiseen. 

Ryhmiä on neljä. Omatoimiasiakkaan kyky hoitaa asioita itsenäisesti on hyvä ja tarpeet yksittäisiä satunnaisia asioita. Yhteistyöasiakkaan kyky hoitaa itseään on hyvä, mutta hänen terveydentilaansa uhkaa monitahoinen haaste, johon tarvitaan yhteistyötä useiden eri toimijoiden välillä. Yhteisöasiakaan kyky hoitaa itseään on vähäinen, mutta haasteet hallittavan kokoisia. Tällainen asiakas hyötyy kolmannen sektorin yhteisöllisestä toimintatavasta. Verkosto asiakkaalla kyky hoitaa omia asioitaan on rajoittunut esimerkiksi muistisairauden vuoksi ja hyvinvointia uhkaa useita vaikeita haasteita. Tällainen asiakas tarvitsee ympärilleen hoivaa ja monien alojen asiantuntemusta. Olennaista on tehdä kaikille asiakkaille huolellinen ryhmittely. Tämän jälkeen asiakkaat ohjautuvat palvelukanaviin, jotka optimoidaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Valinnanvapaus nopeuttaa palveluiden saatavuutta omatoimi- ja yhteistyöasiakkailla ja vapauttaa resurssia vahvempaa huolenpitoa vaativille asiakkaille

Suurin ryhmä ovat itsenäisesti asioistaan huolehtivat omatoimiasiakkaat. He arvostavat nopeaa palvelujen saatavuutta, joustavia digitaalisia kontakti tapoja ja palvelujen itsenäistä hallintaa. Tällaisten asiakkaiden yksittäiset käynnit rasittavat vain vähän palvelutuotantoa, mutta suuren määränsä vuoksi kokonaiskuvassa kuluttavat suuren osan resursseista. Koska yksityinen sektori on erikoistunut nopeaan monikanavaiseen palvelutuotantoon, jossa asiakkaalla tyypillisesti on hyvät kyvyt huolehtia omasta terveydestään, soveltuvat näiden asiakkaiden palveluiden siirto yksityiselle toimijalle esimerkiksi palveluseteli käytännöllä erinomaisesti. Automaattinen palvelusetelin myöntäminen takaa riittävän suuren massan, jotta taloudellinen kiinnostus palvelutuotantoon hieman syrjäisemmilläkin paikkakunnilla ylittyy ja palveluiden saatavuus kaupunkikeskustojen ympärillä on mahdollista. Asiakkaat voivat itse valita oman palveluntuottajansa vapaasti koko kentältä: julkiselta-, yksityiseltä kuin kolmannensektorin tuottajaltakin. Siis mistä vain kokee sen parhaiten saavan. 

Yhteistyöasiakkaat ovat kyvykkäitä hoitamaan asioitaan, mutta heidän tilassaan on sellaisia piirteitä, jotka vaativat monien ammattilaisten tietotaitoa. Tyypillisesti taustalla saattaa olla esimerkiksi jokin erikoissairaanhoidon seurantaa vaativa sairaus. Tällaisten asiakkaiden perustason hoito voi tapahtua edellisen asiakasryhmän mukaisesti asiakkaan oman valinnan mukaisesti eri palveluntuottajilta hankittavilla palveluilla, mutta erikoisosaamisesta vastaa julkinen toimija. Harkitusti osa tästäkin erikoistason palvelutuotannosta voidaan ostaa yksityiseltä- tai kolmannelta sektorilta. 

Vahvempaa huolenpitoa vaativat asiakkaat ohjataan kokonaisvaltaisten palveluiden pariin

Yhteistyöasiakkaiden oma kyvykkyys on hoitaa asioitaan on heikentynyt ja he vaativat enemmän huolenpitoa. Taustalla hoidettava sairaus tai sosiaalinen tilanne saattaa olla kuitenkin ammattilaisen näkökulmasta tavanomainen. Verkosto asiakkaalla myös taustalla oleva sairaus tai sosiaalinen tilanne on vaativa. Tällaisten asiakkaiden hoidossa tarvitaan useita eri toimijoita. Yksityinen sektori voi tuottaa osaa huolenpidon elementeistä, kuten henkilökohtaisen avustajan-, kotihoidon- tai esimerkiksi asumisen palveluita. Kolmas sektori on parhaimmillaan aktivoivien ja yhteisöllisten palveluiden tuotannossa. Yhteistyö- ja etenkin verkostoasiakkaat tarvitsevat todennäköisesti tiiviimmän kontaktin ja ohjauksen. Näiden ryhmien hoidossa korostuvat hoitokontaktin jatkuvuus, hoitolinjojen johdonmukaisuus ja asiakkaan tunteminen. Kaikki asioita, joita ovat kehittäneet sekä yksityiset, että julkiset toimijat. Olennaista on, että asiakas saa turvalliset ja ennustettavat palvelut. Painopiste näiden ryhmien hoidossa on julkisella toimijalla, mutta esimerkiksi tietyn alueen ulkoistuksella pystytään myös erittäin hyvin tuottamaan palveluita. 

Yhtenäisellä toiminnanohjausjärjestelmällä kohti todellista kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten integraatiota

Nykyisen terveydenhuollon yksi epäonnistuneimmista piirteistä on jako perus- ja erikoissairaanhoitoon. Vielä hullummaksi nykyinen järjestelmä menee, kun huomataan, että sosiaalihuolto on jopa laissa väkisin revitty irralleen. Ihmisethän ovat tarpeineen kokonaisuuksia! Ei ole olemassa sellaista kansalaista, joka ei jossain elämänsä vaiheessa tarvitsisi näitä kaikkia palveluita. Itseasiassa jo vastasyntynyt on ollut sekä sosiaalihuollon (vähintään äitiyspakkaus), että terveydenhuollon (kätilöpalvelut oli sitten koti tai sairaala synnytys) piirissä. Jako perus- ja erikoissairaanhoitoon tuo epätasa-arvoa sen suhteen kuka ”pääsee” erikoislääkärille. Malli on myös johtanut sellaiseen ajatteluun, jossa kuvitellaan perusterveydenhuollon toiminnot alisteiseksi tai kevyemmiksi erikoissairaanhoitoon verrattuna. Nykyisessä mallissa erikoissairaan hoito ”palauttaa” asiakkaan perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon, vaikka tosiasiallisesti hoito pitäisi perustua yhteistyöhön. Tällainen vanhanaikainen ajattelu on syytä romuttaa viimeistään tässä vaiheessa. 

Yhteistyöllä voimme luoda selkeät kriteerit, millaisia asioita hoidetaan lähellä asiakkaita yleislääkärin toimesta ja missä asioissa konsultoidaan erikoislääkäriä. Meidän tulee kehittää potilastietojärjestelmiämme sellaiseen suuntaan, jossa ne kykenevät itsenäisesti aistimaan hoidon onnistumista, hälyttäviä merkkejä ja ehdottaa asian konsultoimista erikoislääkäriltä. Näin selkiytämme koko prosessia. Tällaisessa mallissa kaikki alueen yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin ammattilaiset nivotaan alueen yhtenäisen potilastietojärjestelmän avulla kokonaisuudeksi, joka rakentuu asiakkaan ympärille. Lainsäädännön salliessa ja kehittyessä meidän ei enää tarvitse erotella asiakkaita sosiaalihuollon tai terveydenhuollon asiakkaiksi vaan asiakas muodostaa juuri sellaisen kokonaisuuden, jollainen hänen palvelutarpeensa on alla olevan kuvan mukaisesti (asiakas on kuvassa keskellä harmaalla). Jokainen asiakasta hoitava organisaatio pystyy kuvan mukaisesti omaan sisäiseen konsultoitiinsa. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s