Muistisairauksien aikainen toteaminen on myös yhteiskunnan kannalta tärkeää

Muistisairaudet vaikuttavat merkittävästi henkilökohtaiseen ja lähiomaisten elämään. Ne lisäävät hoivan sekä huolenpidon tarvetta ja vähitellen heikentävät sairastuneen kykyä huolehtia ja päättää itsestään. Traagisinta on hiljalleen mureneva käsitys viimeaikaisista tapahtumista ja vähitellen myös syvemmistä ja tärkeimmistä muistoista. Muistisairauksien parasta hoitoa on niiden ehkäisy. Ennen tautia ilmenevässä varhaisessa vaiheessa taudin ilmaantumista voidaan viivästyttää. Onkin itsestään selvää, että näiden sairauksien aikainen tunnistaminen on tärkeää. Tärkeyttä korostaa myös yhteiskunnalliset syyt. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen pitkässä seurannassa muistisairauksien kustannuksia. Siinä havaittiin merkittävä kustannusten nousu jo varhaisen vaiheen muuttuessa lievään muistisairauteen. Tässä kustannukset lähes kaksinkertaistuivat. Taudin edetessä kustannukset vain nousivat etenkin hoivan ja huolenpidon osalta.

Jetsonen V, Kuvaja-Köllner V, Välimäki T, Selander T, Martikainen J, Koivisto AM. Total cost of care increases significantly from early to mild Alzheimer’s disease: 5-year ALSOVA follow-up. Age Ageing. 2021 Nov 10;50(6):2116-2122. doi: 10.1093/ageing/afab144. PMID: 34255025; PMCID: PMC8581391.

Helsingin Sanomissa on hyvä muistutus

Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttötarkoitus on poikkeuksetta tilapäinen, eikä niiden pitkäaikaiskäyttö ole suotavaa. Näihin liittyy runsaasti sivuvaikutuksia ja etenkin pitkäaikaiskäytössä kerääntyviä riskejä kuten kaatumisvaara sekä alla olevassa Helsingin Sanomien artikkelissakin mainittu Alzheimerin taudin lisääntyvä riski.

Tutkimus: Unilääkkeillä ja rauhoittavilla on yhteys Alzheimerin tautiin sairastumiseen

Liikuntaharjoittelu on olennaisinta kaatumisten ehkäisyssä

Kaatumisten ehkäisystä on ilmaantunut laaja katsaus artikkeli (1), jossa todetaan, että liikuntaharjoittelu on olennaisin komponentti kaatumisten ehkäisyssä. Riskiä voidaan edelleen vähentää laaja-alaisella yksilöllisellä arvioinnilla, jossa tarkistetaan lääkitys, ravitsemus, kodin teknisetominaisuudet kuin sosiaaliset verkostotkin. Kaatumisriskiä voi helposti arvioida itse lyhyellä kaatumisriskin arviointi lomakkeella.

Lähteet:

  1. Tricco AC, Thomas SM, Veroniki AA, Hamid JS, Cogo E, Strifler L, Khan PA,
    Robson R, Sibley KM, MacDonald H, Riva JJ, Thavorn K, Wilson C, Holroyd-Leduc J,
    Kerr GD, Feldman F, Majumdar SR, Jaglal SB, Hui W, Straus SE. Comparisons of
    Interventions for Preventing Falls in Older Adults: A Systematic Review and
    Meta-analysis. JAMA. 2017 Nov 7;318(17):1687-1699.

Souvenaidin tehosta lisänäyttöä varhaisen Alzheimerin taudin hoidossa

Alzheimeirin tauti on yleisin ja etenevä muistisairaus. Sen esiastetta ja lievää muotoa sairastaa yhteensä noin 220 000 suomalaista. Tauti aiheuttaa aivoissa pysyviä hermosoluvaurioita ja hermosolujen kuolemaan. Varsin usein se todetaan jo edenneessä vaiheessa, jolloin taudin etenemisen hidastaminen on mahdotonta. Viimevuosien aikana Alzheimerin taudin toteaminen on tehostunut ja se voidaan havaita yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tämä mahdollistaa taudin etenemiseen vaikuttamisen. Kuten jo edellisessä muistisairauksien ravitsemusta käsittelevässä artikkelissa totesin, on Souvenaid -nimisestä ravintovalmisteesta näyttöä taudin hidastamisessa. Nyt tämä näyttö on vahvistunut. LiPiDiet -tutkimuksessa muistitoiminot paranivat, arjessa pärjääminen heikkeni muita vähemmän ja muistille olennaisen aivoalueen (hippokampuksen) tilavuus pieneni vähemmän. Sovanaid on siis tällä hetkellä ainoa valmiste, jolla on näyttöä Alzheimrin taudin etenemisen hidastamisessa silloin, kun se aloitetaan joko esivaiheessa tai hyvin lievässä alzheimerin taudissa.

Lähteet:

  1. Soininen H, Solomon A, Visser PJ, Hendrix SB, Blennow K, Kivipelto M, Hartmann
    T; LipiDiDiet clinical study group. 24-month intervention with a specific
    multinutrient in people with prodromal Alzheimer’s disease (LipiDiDiet): a
    randomised, double-blind, controlled trial. Lancet Neurol. 2017
    Dec;16(12):965-975.

Suonensisäinen rauta parantaa sydämenvajaatoimintapotilaan elämänlaatua

Raudan anto lääkkeenä on varsin tavallista anemian korjaamisessa. Viime vuosina sen antamista sydämen vajaatoiminnan hoitona on tutkittu. Nyt tietoa on kertynyt sen verran, että Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin lehdessä oli aiheesta oikein pääkirjoitus.

Siinä todettiin, että suonen sisäisesti (muttei suun kautta annetu) rauta parantaa sydämen vajaatoiminnasta kärsivän potilaan elämänlaatua ja liikunta- sekä hapenottokykyä. Rautaa tulisi antaa, jos potilaalla on oireinen (NYHA II-IV) sydämen systolinen vajaatoiminta ja  ferritiini taso on alle 100 tai jos ferritiini on 100-300 ja transferriini saturaatio on alle 20%. Raudan annon jälkeen nämä verikokeet on syytä tarkistaa noin 3kk välein. Toistaiseksi ei ole tietoa raudan hyödyistä diastolisen sydämen vajaatoiminan osalta.

Lähteet:

Lassus J. Rautainen annos vahvistamaan vajaatoimintaista sydäntä. Duodecim. 2018;134:9-10.

Lihasvoimaharjoittelun merkitys nousee

Lihasvoimaharjoittelulla on pitkään tiedetty olevan edullisia terveysvaikutuksia. Duodecim lehdessä jo 2011 sisätautilääkäri Jan Sundell kirjoitti lihasvoimaharjoittelun eduista katsaus artikkelin (1). Siinä huomioitiin terveysvaikutuksen niin aikuistyypin sokeritaudissa kuin ikääntyvien hauraus-raihnaus oireyhtymässä (jota gerasteniaksikin kutsutaan). Sokeritaudin osalta uudet kuvantamistutkimukset ovat selventäneet lihasvoimaharjoittelun hyötyjä sokeritaudissa. Se lisää lihasten sokerin käyttöä, vähentää sisäelinten ympärillä olevaa sekä lihasten ja maksan sisällä olevan rasvan määrää. Lisäksi se vielä vähentää maksan sokerin tuotantoa. (2)  Hauraus-raihnausoireyhtymä on tila, jossa lihasvoima ja -massa katoavat odotettua nopeammin. Se voi johtaa toimintakyvyn laskuun sekä avun tarpeen kasvamiseen, itsenäisyyden vähenemiseen ja elämänlaadun laskuun. Lihasvoimaharjoittelu yhdistettynä oikean laiseen ruokavalioon on tehokasta hoitoa juuri tähän (1). Helsingin sanomissa kerrotaankin tutkimuksesta, jossa lihasvoimaharjoittelun vaikutuksia tutkitaan laajassa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä (3).

Lähteet:

  1. Sundell J. Lihasvoimaharjoittelu on liian vähän käytetty täsmälääke lihavuudessa ja vanhuudessa. Duodecim. 2011;127(4):335-41.
  2. Hannukainen J. Lihasvoimaharjoittelu parantaa lihaksen ja maksan sokeriaineenvaihduntaa ikääntyneillä naisilla. Bestpractice. 2016;4(16):18-20.
  3. Mielonen M. Voimaharjoittelun on tehokkaikeino säilyttää toimintakyky vanhalla iällä – ”Ahdistus väheni, mieliala parani ja muistikin säilyi paremmin”. Helsingin Sanomat. 14.12.2016

Testosteroni muistihäiriön hoidossa

Testosteronin vaikutuksia on tutkittu myös muistihäiriöiden hoidossa ja ehkäisyssä. Tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia, mutta hiljattain julkaistussa katsausartikkelissa ollaan optimistisia. Testosteronikorvaushoidolla on saatu lupaavia tuloksia myös silloin, kun testosteronitaso on normaali.

Lähteet:

  1. Hua JT, Hildreth KL, Pelak VS. Effects of Testosterone Therapy on Cognitive
    Function in Aging: A Systematic Review. Cogn Behav Neurol. 2016 Sep;29(3):122-38.

Liikunta ehkäisee myös hauraan muistisairaan fyysisen toimintakyvyn laskua.

Uudessa suomalaisen tutkimusryhmän julkaisussa on ensimmäistä kertaa todettu Alzheimerin tautia ja hauraus-raihnaus (gerastenia) oireyhtymää sairastavan toimintakyvyn laskun ehkäisyn onnistuvan liikunnan avulla. Tulos korostaa entisestään liikunnan merkitystä muistisairaan toimintakyvyn ylläpidossa.

Lähteet:

Perttila NM, Öhman H, Strandberg TE, Kautiainen H, Raivio M, Laakkonen M-L, Savikko N, Tilvis RS, Pitkala KH. Severity of frailty and the outcome of exercise intervention among participants with Alzheimer disease: A sub-group analysis of a randomized controlled trial. Eur Geriatr Med. 2016 Apr;7(2):117-121

Kaikki hyötyvät lihasvoimaharjoittelusta

Jo jokin aika sitten törmäsin artikkeliin, jossa tutkittiin yli 65 vuotiaiden vastetta lihasvoimaharjoitteluun. Artikkeli oli otsikoitu huomiota herättävästi:”There Are No Nonresponders to Resistance-Type Exercise Training in Older Men and Women.” (1) Vapaasti suomennettuna tarkoittaa kutakuinkin sitä, että kaikki hyötyvät lihasvoimaharjoittelusta.

Tutkimuksen aineisto oli kohtalaisen pieni. Tutkittavista 110 harjoitteli 12 viikkoa ja heistä 85 jatkoi 24 viikkoon saakka. Hieman harmittavasti 2 tyypin sokeritautipotilaat jäivät tutkimuksen ulkopuolle, joten tämä tutkimus ei tuonut lisävaloa siihen auttaako nimenomaan lihasvoima harjoittelu sokeritason säätämisessä, vaikka siitä muuten onkin näyttöä (2). Tutkimuksessa oli useita muuttujia, joista ikääntyvän kannalta merkittävimmät lienevät lihasvoima ja fyysinen toimintakyky. Ensimmäistä mitattiin jalkaprässillä ja reiden ojennuksella jälkimmäistä seisomaan nousu testillä. Muita muuttujia olivat lihasmassa ja lihassolujen paksuus (läpimitta).

Positiivisin sanoma tutkimuksessa oli se, että kaikkilla tutkittavilla ainakin jokin yllä mainituista muuttujista parani. Parhain vaste tuli lihasvoiman lisäykseen ja hieman valitettavasti huonoin fyysisen toimintakyvyn muuttujaan. Tulosten yleissävy on kuitenkin positiivinen: lihasvoimaharjoittelu hyödyttää kaikkia!

Lähteet:

  1. Churchward-Venne TA, Tieland M, Verdijk LB, Leenders M, Dirks ML, de Groot LC, van Loon LJ. There Are No Nonresponders to Resistance-Type Exercise Training in Older Men and Women. J Am Med Dir Assoc. 2015 May 1;16(5):400-11.
  2. Jin EH, Park S, So JM. The effect of muscle power training with elastic band on blood glucose, cytokine, and physical function in elderly women with hyperglycemia. J Exerc Nutrition Biochem. 2015 Mar;19(1):19-24.

Liikkumisen objektiivinen mittaaminen

Liikkumattomuus on yksi merkittävä tekijä lukuisissa kroonisissa sairauksissa (1), joista ikääntyvien kannalta olennaisimpia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, aikuistyypin sokeritauti ja sarkopenia. Lisäksi on havaittu, että liikkumisen tehokkuudellan on selvä käänteinen suhde kuoleman riskiin (2). Mikä on sitten riittävää liikuntaa. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta olennaista on kuitenkin tiedostaa oma liikkumisensa. Siihen antaa apua erilaiset mittalaitteet, joista yksinkertaisin saattaa olla askelmittari. Tänä päivänä lähes jokaisessa älypuhelimessa on askelmittaus ominaisuus. Yksistään askelien lukumäärä ei riitä, vaan askelee tulisi tehdtä tietyllä tehokkuudella.

Lähteet:

  1. Booth FW, Roberts CK, Laye MJ. Lack of exercise is a major cause of chronic diseases. Compr Physiol. 2012 Apr;2(2):1143-211.
  2. Kokkinos P, Myers J. Exercise and physical activity: clinical outcomes and applications. Circulation.2010;122:1637–1648.
  3. Leppäluoto J, Ahola R, Herzig K-H, Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Jämsä T. Aikuisten terveysliikunnan laadun ja määrän objektiivinen mittaaminen. Aikuisten terveysliikunnan laadun ja määrän objektiivinen mittaaminen. Duodecim 2012;128:72-9.