Tag Archives: MCI

Muistisairauksien aikainen toteaminen on myös yhteiskunnan kannalta tärkeää

Posted on by
Vastaus

Muistisairaudet vaikuttavat merkittävästi henkilökohtaiseen ja lähiomaisten elämään. Ne lisäävät hoivan sekä huolenpidon tarvetta ja vähitellen heikentävät sairastuneen kykyä huolehtia ja päättää itsestään. Traagisinta on hiljalleen mureneva käsitys viimeaikaisista tapahtumista ja vähitellen myös syvemmistä ja tärkeimmistä muistoista. Muistisairauksien parasta hoitoa on niiden ehkäisy. Ennen tautia ilmenevässä varhaisessa vaiheessa taudin ilmaantumista voidaan viivästyttää. Onkin itsestään selvää, että näiden sairauksien aikainen tunnistaminen on tärkeää. Tärkeyttä korostaa myös yhteiskunnalliset syyt. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen pitkässä seurannassa muistisairauksien kustannuksia. Siinä havaittiin merkittävä kustannusten nousu jo varhaisen vaiheen muuttuessa lievään muistisairauteen. Tässä kustannukset lähes kaksinkertaistuivat. Taudin edetessä kustannukset vain nousivat etenkin hoivan ja huolenpidon osalta.

Jetsonen V, Kuvaja-Köllner V, Välimäki T, Selander T, Martikainen J, Koivisto AM. Total cost of care increases significantly from early to mild Alzheimer’s disease: 5-year ALSOVA follow-up. Age Ageing. 2021 Nov 10;50(6):2116-2122. doi: 10.1093/ageing/afab144. PMID: 34255025; PMCID: PMC8581391.

Souvenaidin tehosta lisänäyttöä varhaisen Alzheimerin taudin hoidossa

Posted on by
2

Alzheimeirin tauti on yleisin ja etenevä muistisairaus. Sen esiastetta ja lievää muotoa sairastaa yhteensä noin 220 000 suomalaista. Tauti aiheuttaa aivoissa pysyviä hermosoluvaurioita ja hermosolujen kuolemaan. Varsin usein se todetaan jo edenneessä vaiheessa, jolloin taudin etenemisen hidastaminen on mahdotonta. Viimevuosien aikana Alzheimerin taudin toteaminen on tehostunut ja se voidaan havaita yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tämä mahdollistaa taudin etenemiseen vaikuttamisen. Kuten jo edellisessä muistisairauksien ravitsemusta käsittelevässä artikkelissa totesin, on Souvenaid -nimisestä ravintovalmisteesta näyttöä taudin hidastamisessa. Nyt tämä näyttö on vahvistunut. LiPiDiet -tutkimuksessa muistitoiminot paranivat, arjessa pärjääminen heikkeni muita vähemmän ja muistille olennaisen aivoalueen (hippokampuksen) tilavuus pieneni vähemmän. Sovanaid on siis tällä hetkellä ainoa valmiste, jolla on näyttöä Alzheimrin taudin etenemisen hidastamisessa silloin, kun se aloitetaan joko esivaiheessa tai hyvin lievässä alzheimerin taudissa.

Lähteet:

  1. Soininen H, Solomon A, Visser PJ, Hendrix SB, Blennow K, Kivipelto M, Hartmann
    T; LipiDiDiet clinical study group. 24-month intervention with a specific
    multinutrient in people with prodromal Alzheimer’s disease (LipiDiDiet): a
    randomised, double-blind, controlled trial. Lancet Neurol. 2017
    Dec;16(12):965-975.

Muistisairauksien varhainen toteaminen on tärkeää

Posted on by
Vastaus

Aiemmista pintaa syvemmältä -artikkeleista poiketen tämä artikkeli on enemmän katsaus tyyppinen kertaus muistisairauksien perusasioista. Tästä syystä se on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman yleistajuiseksi eikä tarjoa syventävää tietoa aiheesta. Seuraava artikkelini tulee käsittelemään (ennemmin tai myöhemmin) muistisairauksen ravitsemusta ja siinä palataan tuttuun, joskin ehkä hieman vaikeaselkoisempaan tapaan esittää asia. 

Muistin oire on yleinen vaiva

Muistin heikeneminen ja etenkin koettu muistin vaikeus on yleinen ongelmia ikäryhmästä riippumatta. Työikäisellä muistin vaikeuden taustalla on usein kuormittava elämäntilanne tai mielialahäiriö. Nämä on usein hoidettavissa olevia tiloja. Varsinaisten muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy iän myötä selvästi. Esiintyvyydellä tarkoitetaan sitä osuutta väestöstä, jolla kyseinen sairaus on. Muistisairauden esiintyvyys 70 vuotiailla on noin 3%, kun se on 10 vuotta vanhemmilla eli 80 vuotiailla jo noin 15%. (1)

Muistisairauksia on useita

Ylivoimaisesti yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen osuus muistisairauksista on noin 65-70%. Seuraavaksi yleisin on verisuoniperäinen muistisairaus (15-20%) ja samalla osuudella Lewyn kappale -tauti. Neljäntenä tulee otsa-ohimolohko rappeumat alle 5% osuudella. Muita harvinaisia muistisairauden syitä ovat vammat, alkoholin tai muiden päihteiden aiheuttama aivorappeuma, Huntingtonin tauti, Wilsonin tauti ja Creutzfeld-Jakobin tauti. (1)

Milloin tulisi huolestua muistioireesta

Kuten yllä on todettu, muistin häiriöt eri syistä johtuen ovat varsin yleisiä. Jopa joka neljäs aikuisista kokee ajoittain muistin vaikeutta. Suurin osa näistä muistivaikeuksista johtuu parannettavissa olevista syistä, joita kuitenkin on yksin usein vaikea selvittää tai hoitaa. Kun havaitaan toistuva muistivaikeus, on syytä varsin matalalla kynnyksellä hakeutua asiantuntijan esimerkiksi muistihoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Erityisesti silloin, kun sovitut asiat alkavat unohtua, ilmenee eksymistä tutussa ympäristössä taikka muutoin arjen sujuminen vaikeutuu, on viimeistään varattava aika geriatrille. Muistisairauden oireiden hoito ja muiden sosiaalisten turvaverkostojen rakentaminen helpottuu, kun muistisairaus havaitaan ajoissa. (1)

Muistisairauksien ilmenemiseen voi vaikuttaa

Muistisairaudet ovat varsin monitekijäinen sairaus ryhmä. Kaikissa eri muistisairauksissa aivojen vaurioituvat osat ja vaurioitumisen mekanismit ovat erilaisia. Suomalaisessa tutkimuksessa ollaan osoitettu, että useaan tekijään yhtä aikaa vaikuttamalla voidaan ehkäistä älyllisten toimintojen laskua. Näitä tekijöitä ovat, ravitsemus, fyysinen aktiviteetti, älyharjoitteet ja aktiiviset sosiaaliset suhteet sekä metabolisten (sokeritauti, liiallinen kolesteroli), että sydän- ja verisuonisairauksien tarkka seuranta ja hoito (2). Lisäksi on pientä näyttöä siitä, että Souvenaid -niminen ravintovalmiste saattaa hidastuttaa Alzheimerin taudin etenemistä sen aivan alkuvaiheissa (3). Yleisesti voi siis sanoa, että sosiaalisesti rikas elämäntaja, jossa aivot saavat älyllisiä virikkeitä yhdistettynä terveelliseen monipuoliseen ravitsemukseen sekä liikuntaan ehkäisee älyllisten toimintojen heikkenemistä.

Yleisimpien muistisairauksien tyypillisiä piireitä

Alzheimerin tauti
Alzheimerin taudin tyypillinen oire on tapahtumamuistin heikentyminen. Käytännössä tämä tulee esille siiten, että henkilö kysyy tai kertoo toistuvasti samaa asiaa. Tätä paikatakseen hän saattaa sepittää täysin todellisuudesta irrallaan olevan tarinan. Tästä tahattomasta ”valehtelusta” käytettään termiä konfabulointi. Muistin häiriö koskettaa taudin alkuvaiheessa aivan viimeaikaisia tapahtumia ja nuoruuden tapahtumat saattavat olla selvästi vielä mielessä. Myös ajantaju ja paikallistaminen häiriintyvät herkästi. Eksymistä ilmene ja myös vaikeutta pitää sovituista aikatauluista kiinni. (1, 4)

Verisuoniperäinen muistisairaus
Verisuoniperäisessa muistisairaudessa tyypillisiä oireita ovat jäykkyys ja tilan vaihtelut. Tauti saattaa edetä askeleittain. Muistin heikentyminen voi olla lievää, mutta leimallista on toiminan aloituksen ja -ohjauksen vaikeus. Toisin sanoen tekeminen saattaa helposti keskeytyä tai muuttua aivan muuksi. Esimerkiksi kahvin keittämisessä kahvipaketin viereltä löydetty keksipaketti saakin henkilö keskittymään näiden nauttimiseen ja kahvi jää keittämättä. (1, 4)

Lewynkappaletauti
Lewyn kappale taudille leimallinen oire ovat hyvin monimuotoiset näköharhat sekä Parkinsonin taudille tyypillinen jäykkyys ja vapina. Parkinsonin taudista poiketen muisti heikkenee ennen liikuntakyvyn vaikeutumista. Lisäksi potilaat ovat hyvin herkkiä erään lääkeryhmän (neuroleptien) jäykkyyttä lisäävälle vaikutukselle. (1, 4)

Otsa-ohimolohkorappeumat
Näissä taudeissa tyypillinen piirren on selvä persoonallisuuden muuttuminen usein niin, että potilaan käytös muuttuu vilkkaaksi ja estottomaksi. Harkintakyky heikkenee. Muisti on harvoin alkuvaiheessa merkittävä ongelma. (1, 4)

Muistisairauksille yhteisiä ilmiöitä

Vaikka kaikki muistisairaudet ovat itsenäisiä ja erillisiä sairauksia, on niissä myös yhteisiä piireitä. Yksi arjen kannalta merkittävin tällainen yhteinen piirre on käytöshäiriö. Käytöshäiriöllä tarkoitetaan muistisairauteen liittyvää oiretta, joka vaikuttaa käytökseen. Tyypillinen varsinkin alkuvaiheen käytöshäiriöksi luokiteltava oire on masennus. Toinen tavanomainen oire on uni-valverytmin häiriö. Kolmas hieman ikävämpi oire on varsinkin Alzheimerin tautiin liittyvä epäilevä eli paranoidinen ajattelu. Tämä ilmenee yleensä harha-ajatuksina varastelusta ja kotiin tunkeutuvista vieraista ihmisistä. Myös vaikeutuva mustasukkaisuus kuuluu samaan ryhmään.

Avuntarpeen lisääntyminen on myös yhteistä kaikille muistisairauksille, joskin yksilöllisesti niin, että kahden samaa tai erisairautta sairastavan avun tarpeen ennustaminen ei etukäteen onnistu. Varmaa on vain se, että avuntarve lisääntyy, joskus kylläkin yllättävän vähän.

Gerastenian riskin lisääntyminen johtuu aivojen rappeutumisen aiheuttamasta ravitsemuksen puutteesta ja passiivisuudesta. Gerastenia saattaa joissain tilanteissa vaikuttaa henkilön pärjäämiseen jopa enemmän kuin itse muistisairaus.

Muistisairauksien diagnostiikka on monivaiheista

Ensivaiheessa muistioireen kanssa voi hakeutua muistihoitajan luokse, joka tekee alustavia selvityksiä sekä yleensä alustavan muistitutkimuksen (MMSE). Mikäli huoli varmistuu, lähettää hän potilaan geriatrin vastaanotolle, jossa selvitellään taustoja ja etsitään mahdollisia syitä muistin heikkenemiselle. Tutkimusten tarkoitus paitsi selvittää mahdollista sairautta, mutta myös onko oireen taustaa jokin hoidettavissa oleva tila. Jatkotutkimusten (aivojen kuvantaminen, verikokeet, sydänfilmi) jälkeen palataan vastaanotolle ja usein saadaan diagnoosi. Joissain tilanteista muistin heikkeneminen on vielä niin lievää, ettei diagnoosiin päästä heti, vaan tarvitaan seurantaa. Tässä tilanteessa usein 3-6kk päästä toistetaan muistitutkimus (MMSE).

Muistisairautta ei voi parantaa, mutta usein oireita voidaan lievittää ja ennakoida tulevaisuutta

Muistisairauksille ei toistaiseksi ole onnistuttu kehittämään hoitoa, joka estäisi taudin etenemistä tai jopa parantaisi sen. Onneksi erilaisilla terveellisellä elämäntavalla,  lääkkeillä ja sosiaalisilla tukiverkoilla voidaan oireita lievittää ja näin pitää yllä elämänlaatua.

Muistisairauden varhainen toteaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa aikaisen hoidon aloituksen ja jossain tilanteissa jopa viivästyttää taudin etenemistä. Lisäksi saadaan aikaa reagoida taudin aiheuttamiin haittoihin ja järjestellä tulevaisuuden asumismuotoja ja ennakoida esimerkiksi oikeustoimikelpoisuuden menetystä.

Lähteet:

  1. Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H (toim.). Muistisairaudet. 2.painos. Keuruu: Duodecim. 2015
  2. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, Levälahti E, Ahtiluoto S, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Jula A, Laatikainen T, Lindström J, Mangialasche F, Paajanen T, Pajala S, Peltonen M, Rauramaa R, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet. 2015 Mar 11.
  3. Scheltens P, Kamphuis PJ, Verhey FR, Olde Rikkert MG, Wurtman RJ, Wilkinson D, Twisk JW, Kurz A. Efficacy of a medical food in mild Alzheimer’s disease: A
    randomized, controlled trial. Alzheimers Dement. 2010 Jan;6(1):1-10.
  4. Muistisairaudet -käypähoitosuositus 2017.

Testosteronikorvaushoito parantaa elämänlaatua oikein valituilla potilailla

Posted on by
2

Testosteroni erittyy kiveksistä ja se on tarkkaan säädelty tapahtuma

Testosteronin, kuten monen muunkin hormonin erittymiseen osallistuvat aivojen alaosat. Hypotalamuksesta erittyy pulsoivalla rytmillä gonadotropiineja vapauttava hormoni (gonadotrophin-releasing hormone [GnRH]). (1,2)

Tämä taas kulkeutuu aivolisäkkeeseen, josta vapautuu luteinisoivaa (LH) ja follikkeleja stimuloivaa hormonia (FSH). Testosteroni vapautuu miehellä kiveksistä, tarkemmin ottaen Leydigin soluista. Näissä soluissa LH nostaa testosteronin eritystä. Veressä kiertävä testosteroni taas vaikuttaa aivoissa ehkäisemällä LH:n eritystä. Tätä kutsutaan negatiiviseksi palautteeksi. Säädeltävän hormonin (testosteronin) määrä veressä ehkäisee säätelevän hormonin (LH) eritystä. Aivolisäkkeestä erittyy myös myös prolaktiini. Prolaktiinin liikatuotanto vähentää GnRH:n (pulsoivaa) eritystä, joka jälleen vähentää LH:n eritystä, joka taas sitten vähentää testosteronin eritystä. (1,2)

Vapautumisen jälkeen testosteroni sitoutuu suurelta osin veressä oleviin proteiineihin, joista tärkein on ns. SHBG (sex hormone binding globulin). Vain vapaa testosteroni vaikuttaa kohdesoluissa. Iän myötä SHBG:n määrä kasvaa ja testosteronin eritys laskee.Tämä saattaa johtaa siihen, että normaalin alarajalla oleva testosteroni onkin tavallista suuremmalta osin sitoutuneena SHBG:hen, jonka vuoksi vapaa testosteroni saattaakin olla liian matalalla. Tämän vuoksi pelkän testosteronipitoisuuden mittaus ei välttämättä riitä testosteroni vajeen toteamiseen. (1,2)

Liikkumattomuus, ylipaino, sokeritauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat laskea testosteronipitoisuutta

Testosteroni pitoisuutta laskevat niin liikkumattomuus (3), ylipaino (4) kuin sokeritautikin (5). Varsin usein nämä esiintyvät yhdessä.

Myös kilpirauhasen toimintahäiriöllä on osuutta testosteronin pitoisuuteen. Osalla kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivistä potilaista testosteronin määrä on matala mahdollisesti matalan SHBG pitoisuuden vuoksi. Kilpirauhasen liikatoiminta taas saattaa lisätä testosteronin muuttumista estrogeeniksi, joka taas voi heikentää seksuaalisia toimintoja ja johtaa jopa gynekomastiaan (miehellä esiintyviin rintoihin). Näiden lisäksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös nostaa prolaktiinin pitoisuutta. (2)

Testosteronin puutos jaetaan nykyään kolmeen alaluokkaa

Yllä mainittujen säätelymekanismien perusteella testosteronivaje voidaan jakaa kolmeen eriluokkaan. Näitä ovat primaarinen ja sekundaarinen hypogonadismi (sukupuolirauhasten vajaatoiminta) (6). Uusimpana tulokkaana näitä yhdistävä aikuisiän testosteroni vaje (eng. adult onset hypogonadism [AOH]) (7).

Primaarisella hypognoadismilla tarkoitetaan kivesten testosteronituotannon vajetta. Sekundaarisella taas testosteronin eritystä säätelevien hormonien tuotannon vajetta (6). AOH taas yhdistelee näitä. Siinä on yleensä sekä testosteronituotannon häiriö, että eritystä säätelevien hormonien heikentynyt eritys (7). Primaarisen hypogonadismin taustalta on syytä etsiä kivesten sairautta, kun sekundaarisen taustalta taas etsitään aivojen toimintahäiriötä. Joskus syy saattaa olla prolaktiinin eritystä muuttavissa lääkkeissä (esim. useat mieliala- ja epilepsialääkkeet) (2, 6). AOH:n taustalta ei yleensä löydy selvää yksittäistä syytä, mutta usein siellä on lihavuutta, sokeritautia tai metabolista oireyhtymää (7).

Testosteroni pitää yllä luustoa, lihaksia, seksuaalista kyvykkyyttä ja mielialaa. Näiden häiriöt voivat kertoa testosteronin puutteesta

Yleisesti testosteroni liitetään lihasmassaan ja seksuaalisiin toimintoihin. Näiden kahden asian lisäksi testosteroni vaikuttaa mm. parran kasvuun (tehostaa), rasva-aineenvaihdutaan (lisää LDL:n [verisuonisairauksia lisäävä kolesteroli] ja laskee HDL:n [verisuonisairauksia vähentävä kolesteroli], punasolujen muodostumiseen (tehostaa), luun tiheyteen (tehosta), vatsaontelon sisäiseen rasvan määrään (lisää), mielialaan (nostaa) ja uusien tutkimusten mukaisesti myös muistitoimintoihin (ks. tieteessä tapahtuu, 1, 8)

Erityisesti aikuisiän testosteroni vajeen hoidossa ollaan saavutettu vakuuttavaa näyttöä rasvattoman kehon painon noususta, rasvan osuuden laskusta, lisääntyneestä luun tiheydestä, parantuneesta seksuaalivietistä ja -toiminnoista ja hieman yllättäen myös parantunut sokeritasapaino (9).

Kun testosteronin puutos epäily herää

Ensimmäisenä kerrataan oireisto tarvittaessa esimerkiksi IMO -lomaketta tukena käyttäen. Mikäli tämänkin perusteella oireisto saattaisi johtua testosteronin vajeesta, aloitetaan laboratorio tutkimukset.

Koska testosteronin pitoisuus vaihtelee normaalitilassakin tarvitaan vähintään 2 erillistä verikoetta varsinaisen testosteroni vajeen osoittamiseen. Yksittäinen matala arvo ei siis riitä. Tämän lisäksi pitää selvittää mahdollisen testosteroni vajeen syitä. Käytännössä tämä tarkoittaa hormonitoiminnan laajempaa tutkimista (aivolisäke, kilpirauhanen, sokeritauti). Samalla tehdään kliininen tarkastelu, jossa huomioidaan sydän terveys, rasva-aineenvaihdunta ja eturauhasten tilanne. Ikääntyvällä pitää vielä arvioida tutkittavan kyky ymmärtää tutkimukset.

Jokaisen potilaan kohdalla ennen tutkimuksia pitää selventää mahdollisen hoidon aiheuttama seuranta tarve ja sitoutuminen hoitoon.

Huolellisen diagnosoinnin jälkeen aloitettu testosteronikorvaushoito nostaa elämänlaatua, mutta vaatii tarkan seurannan

Testosteronikorvaushoitoa on tavalla tai toisella annettu jo vuosikymmeniä. Siitä huolimatta kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti. Aiemmin huolta on ollut sydän- ja verisuonisairauksien sekä eturauhassyövän esiintyvyyden kasvusta. Nyt näyttäisi siltä, että näihin huoliin ei ole syytä, joskin jatkotutkimuksia tarvitaan (7, 9-11). Oikein valituilla potilailla testosteronikorvaushoidolla saavutetaan selvä elämänlaadun parantuminen edellä mainittuihin vaikeuksiin (12).

Alkuun potilasta seurataan tiheään. Ensimmäiselle kontrolli käynnille kutsutaan jo 3kk kuluttua. Samalla tarkistetaan verikokein verenkuva, maksa-, kolesteroli, eturauhas- ja testosteroni arvot. Käynnillä tunnustellaan eturauhanen ja arvioidaan sydämen tilaa oireiden, voinnin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Seuraava kontrolli on puolen vuoden kohdalla.  Mikäli näyttää siltä, että korvaushoidolla saavutetaan vastetta elämän laatuun, eikä kliinisessä tutkimuksessa tule estettä jatkolle, voidaan yleensä alkuun valittu geelimäinen valmiste vaihtaa pistos muotoon, joka annetaan noin 12 viikon välein. Seuranta voidaan vaihtaa puolivuosittaiseksi. Hoidon vakiinnuttua ilman sivuvaikutuksia, voidaan seurantaa harventaa vuosittaiseksi.

Testosteronikorvaushoidon riskitilanteet

Sydän- ja verisuonisairaudet mukaan lukien aivoinfarkti

Testosteronikorvaushoitoa on perinteisesti pidetty riskitekijän sydäntapahtumille. Testosteronin tiedetään nostavan ns. haitallisen kolesteroli (LDL) määrää ja laskevan ns. hyödyllisen kolesterolin (HDL) määrää. Sen lisäksi testosteroni voi nostaa veren punasolujen lukumäärää, joka saattaa lisätä verisuonitukosten riskiä. Aihetta on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet suurelta osin ristiriitaisia. Viimeaikaisissa julkaisuissa on kuitenkin vahvistunut se kanta, että testosteronikorvaushoito ei lisää sydän- ja verisuonitapahtumien (esim aivoinfarkti) riskiä (7, 10) ja voi jopa hieman vähentää näitä (10). Joka tapauksessa aihe tarvitsee lisää riittävään laajoja ja hyvin suunniteltuja tutkimuksia, jotta voidaan jotain varmaa sanoa.

Sydämen vajaatoiminta (ks. myös Ikääntyvän sydämen vajaatoiminta) on ikääntyvillä yhä yleisempi vaiva. Sydämen vajaatoiminta ei kuitenkaan koske pelkästään sydäntä, vaan on käsitettävissä myös laajemmaksi kokonaisuudeksi, jossa lihasmassa ja sitäkautta suorituskykyä katoaa yleisemminkin. Testosteronia on tutkittu sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Sen on osoitettu lisäävän sydämen vajaatoiminta potilaan elämänlaatua ja fyysistä suorituskykyä (13).

Näkemykseni on se, että sydän- ja verisuonisairauksien riskiä voidaan hallita huolellisella ja tavanomaista tarkemmalla seurannalla. Lisäksi muut yleiset hoidettavissa olevat riskitekijät (liikkumattomuus, tupakointi, ylipaino, verenpaine ja -sokeri) tulee olla hyvin hallinnassa. 

Eturauhassyöpä

Testosteronin merkitys eturauhassyövän hoidossa on pitkään ollut tiedossa. Vuonna 1941 julkaistussa läpimurtotutkimuksessa havaittiin, että kastraatio (jonka vuoksi siis testosteronitaso laskee huomattavasti) pienensi metastasoitunutta (levinnyttä) eturauhassyöpää. Hieman yllättäen matala testosteroni taso on myös liitetty vaikeampaan ja levinneempään eturauhassyöpään sen diagnoosivaiheessa. Toisaalta korkea testosteroni taso on liitetty eturauhassyövän yleisyyteen, joskin tämä tulos on ristiriitaisempi. On jopa havaittu, että korkea testosteronitaso voisi suojata eturauhassyövältä. Joka tapauksessa korkean testosteronin aikana tullut eturauhassyöpä on ollut rauhallisempi ja paremmin hoidettavissa (11).

Näkemykseni on, että testosteronihoitoa voidaan hyvin harkita tilanteessa, jossa potilaalla on todettu ja hoidettu matalan riskin eturauhassyöpä. Tämä näkemys on hieman tiukempi, kuin yllä mainitussa tutkimuksessa esitetty arvio. Seurannan tulee olla tavanomaista tarkempaa.

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Tavanomaisen käsityksen mukaisesti korkea testosteronitaso kasvattaa eturauhasta ja niinpä sen hoidossa onkin käytetty lääkkeitä, jotka vähentävät testosteronin muuttumista aktiiviseen muotoon. Tätä käsitystä on haastettu ja hiljattain onkin julkaistu katsaus artikkeli (14), jossa matalaa testosteronitasoa pidetään eturauhasen liikakasvun riskitekijänä. Samassa artikkelissa otetaan kanta, että testosteronikorvaushoito, on oikein valituilla potilailla turvallista, mahdollisesti jopa hyödyllistä.

Näkemykseni on, että testosteronikorvaushoitoa voidaan tarjota eturauhasen liikakasvusta kärsivälle potilaalle, jolla on selvät testosteronin puutoksesta johtuvat oireet ja laboratoriolöydökset. Tässäkin tilanteesta seuranta tulee olla tavanomaista tarkempaa.

Testosteroni saattaa parantaa lievästä muistisairaudesta kärsivän elämänlaatua

Testosteronin vaikutuksia mielialaan ja kognitioon (älyllisiin toimintoihin) on tutkittu sekä hypogonadaalisessa, että eugonadaalisessa (kivesten normaali toiminta) tilanteessa. Tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta hyötyäkin on nähty (15, 16, 17). Yhdessä kokooma-artikkelissa esiteltiin ajatus, että testosteronilla olisi u mallinen käyrä suhteessa kognitiivisiin kykyihin (8). Tämä tarkoittaa sitä, että olisi olemassa tietty henkilökohtainen optimaalinen testosteronitaso ja sen ulkopuoliset arvot haittaavat näitä kykyjä. Varsin mielenkiintoista on se, että testosteronilla on jo pitkään tiedetty olevan hermosoluja suojaavaa vaikutusta (17)

Hypogonadaalisilla miehillä testosteronivajeen on osoitettu parantavan kognitiivista kyvykkyyttä ja mielialaa (15). Myös eugonadaalisilla miehillä on havaittu hyötyä testosteronikorvaushoidosta muistisairauden esiasteella (mild cognitive impairment, MCI) tai lievässä muistisairaudessa tiettyihin kognitiivisiin toimintoihin, kuten paikalliseen ja sanalliseen muistiin sekä hahmotus kykyyn (16). Edellä mainitussa kokooma artikkelissa esitettiin myös ajatus, että testosteroni saattaa suojata aivoja eugonadaalisilla MCI potilaalla (8).

Muistisairaus aiheuttaa lähes poikkeuksetta ns. käytösoireita, joista yleisin on masennus. Muistisairauteen muistin heikkenemisen lisäksi yleisemmin liittyy voimattomuutta ja väsymystä, paikan tajun vaikeutta ja hahmotushäiriöitä. Näkemykseni mukaan hypogonadaalisella miehellä, jolla on todettu MCI, lievä tai korkeintaan keskivaikea muistisairaus, voidaan tarkkaan seuraten harkita testosteronikorvaushoitoa yleisen elämänlaadun parantamiseksi (12, 18). Tutkimusnäyttöä ei ole vielä vakuuttavasti siitä, että testosteroni voisi suojata varsinaiselta muistisairaudelta.

Testosteronia on arvioitu lonkkamurtuman jälkeisessä hoidossa

On arveltu, että testosteronin lihasmassaa ja voimaa lisäävä vaikutus saattaisi parantaa lonkkamurtumasta toipuvaa ikäihmistä. Lonkkamurtuman taustalla usein on gerasteniaa, muistisairautta ja aliravitsemusta. Näyttää siltä, että yksistään testosteronikorvaushoito ei tuo lisäarvoa lonkkamurtuma jälkeisessä kuntoutuksessa. Tästä tarvitaan vielä lisää tutkimusta (19).

Yhteenveto ja kirjoittajan näkemys testosteronikorvaushoidosta

Testosteronin eritys on tarkoin säädelty prosessi. Ikääntyminen vähentää erityisesti vapaan eli vaikuttavan testosteronin määrää. Testosteronin pitoisuutta kannattaa testata sellaisessa tilanteessa, jossa on testosteronin puutteeseen sopivia oireita ja löydöksiä. Lisäksi sen testaaminen näyttäisi olevan merkityksellistä erityistilanteissa, kuten muistisairaalla (tai epäillyssä muistisairaudessa), gerastenia- ja sydämen vajaatoiminta potilaalla. Diagnostiikka ei ole yksioikoista, eikä saa perustua yhteen mitattuun arvoon. Myös sekundaarista testosteronivajetta aiheuttavat tilat tulee olla poissuljettu. Itse hoito vaatii tarkkaa seurantaa, erityisesti riskitilanteissa (sepelvaltimotauti tai eturauhassyöpä potilaalla). Nämä eivät kuitenkaan ole ehdottomia vasta-aiheita.

Oikein valituilla potilailla testosteronikorvaushoidolla saavutetaan merkittävää elämänlaadun parantumista.

Lähteet:

  1. Genuth SM. 2004. The Reproductive Glands teoksessa Berne RM, Levy MN, Koeppen BM, Stanton BA (edit.) Physiology. 920-976. Mosby. St Louis.
  2. Crawford M, Kennedy L. Testosterone replacement therapy: role of pituitary and thyroid in diagnosis and treatment. Transl Androl Urol. 2016 Dec;5(6):850-858.
  3. Priskorn L, Jensen TK, Bang AK, Nordkap L, Joensen UN, Lassen TH, Olesen IA, Swan SH, Skakkebaek NE, Jørgensen N. Is Sedentary Lifestyle Associated With Testicular Function? A Cross-Sectional Study of 1,210 Men. Am J Epidemiol. 2016 Aug 15;184(4):284-94.
  4. Lamm S, Chidakel A, Bansal R. Obesity and Hypogonadism. Urol Clin North Am. 2016 May;43(2):239-45.
  5. Ugwu TE, Ikem RT, Kolawole BA, Ezeani IU. Clinicopathologic assessment of hypogonadism in men with type 2 diabetes mellitus. Indian J Endocrinol Metab. 2016 Sep-Oct;20(5):667-673.
  6. Braunstein GD. 2004. Male Reproductive Endocrinology teoksessa Andreoli TE, Carpenter CCJ, Griggs RC, Loscalzo J. Celis Essentials of Medicine 6th Edition. 615-620. Saunders. Philadelphia.
  7. Khera M, Broderick GA, Carson CC 3rd, Dobs AS, Faraday MM, Goldstein I, Hakim LS, Hellstrom WJ, Kacker R, Köhler TS, Mills JN, Miner M, Sadeghi-Nejad H, Seftel AD, Sharlip ID, Winters SJ, Burnett AL. Adult-Onset Hypogonadism. Mayo Clin Proc. 2016 Jul;91(7):908-26.
  8. Hua JT, Hildreth KL, Pelak VS. Effects of Testosterone Therapy on Cognitive
    Function in Aging: A Systematic Review. Cogn Behav Neurol. 2016 Sep;29(3):122-38.
  9. Davidiuk AJ, Broderick GA. Adult-onset hypogonadism: evaluation and role of
    testosterone replacement therapy. Transl Androl Urol. 2016 Dec;5(6):824-833.
  10. Lopez DS, Canfield S, Wang R. Testosterone replacement therapy and the heart:
    friend, foe or bystander? Transl Androl Urol. 2016 Dec;5(6):898-908.
  11. Pastuszak AW, Rodriguez KM, Nguyen TM, Khera M. Testosterone therapy and
    prostate cancer. Transl Androl Urol. 2016 Dec;5(6):909-920.
  12. Almehmadi Y, Yassin AA, Nettleship JE, Saad F. Testosterone replacement therapy improves the health-related quality of life of men diagnosed with late-onset hypogonadism. Arab J Urol. 2016 Mar;14(1):31-6.
  13. Wang W, Jiang T, Li C, Chen J, Cao K, Qi LW, Li P, Zhu W, Zhu B, Chen Y. Will testosterone replacement therapy become a new treatment of chronic heart failure? A review based on 8 clinical trials. J Thorac Dis. 2016 May;8(5):E269-77.
  14. Baas W, Köhler TS. Testosterone Replacement Therapy and BPH/LUTS. What is the Evidence? Curr Urol Rep. 2016 Jun;17(6):46.
  15. Jung HJ, Shin HS. Effect of Testosterone Replacement Therapy on Cognitive Performance and Depression in Men with Testosterone Deficiency Syndrome. World J Mens Health. 2016 Dec;34(3):194-199.
  16. Cherrier MM, Matsumoto AM, Amory JK, Asthana S, Bremner W, Peskind ER, Raskind MA, Craft S. Testosterone improves spatial memory in men with Alzheimer disease and mild cognitive impairment. Neurology. 2005 Jun 28;64(12):2063-8.
  17. Pike CJ, Carroll JC, Rosario ER, Barron AM. Protective actions of sex steroid hormones in Alzheimer’s disease. Front Neuroendocrinol. 2009 Jul;30(2):239-58.
  18. Cherrier MM, Anderson K, Shofer J, Millard S, Matsumoto AM. Testosterone treatment of men with mild cognitive impairment and low testosterone levels. Am J Alzheimers Dis Other Demen. 2015 Jun;30(4):421-30.
  19. Farooqi V, van den Berg ME, Cameron ID, Crotty M. Anabolic steroids for
    rehabilitation after hip fracture in older people. Cochrane Database Syst Rev.
    2014 Oct 6;(10):CD008887.