Tarttuvien sairauksien ehkäisy vähentää sairaalahoidon tarvetta

Iän karttumisen myötä vastustuskyky infektio sairauksia kohtaan heikkenee. Tälle on olemassa englanninkielinen termi ”immunosenescence”, jolla tarkoitetaan immuunipuolustuksessa tapahtuvia muutoksia. Nämä johtavat sekä välittömän, että opitun immuunpuolustuksen heikkenemiseen ja rokotteiden tehon heikkenemiseen (1).

Rokotteet ovat tehokkaita monta merkittävää infektiotautia vastaan

Infektiot aiheuttavat vuosittain merkittävän määrän sairaalahoidon tarvetta ja jopa kuolevuutta. Keuhkokuume onkin yksi kuudesta Suomessa eniten vältettävissä olevia sairaalahoitojaksoja aiheuttavista sairauksista (2). Vaikka keuhkokuumeen yleisin aiheuttaja (pneumokokki) onkin bakteeri, on sitä vastaan kehitetty rokote. Sen käyttöä suositellaan kaikille yli 65 vuotiaille (3 ja 4). Rokote ehkäisee merkittävän osan keuhkokuumeesta etenkin kaikkein vaikeimpien tautimuotojen osalta ja siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaakin sitä ikääntyville (5).  Influenssa on toinen suurta sairaalahoidon tarvetta ja kuoleisuutta aiheuttava infektiotauti. Senkin ehkäisyyn on kehitetty rokote, jota sekä THL, että kansainväliset julkaisut suosittavat kaikille yli 65 vuotiaille (3 ja 6). Kolmas merkittävää sairaalahoidon tarvetta sekä kuolleisuutta aiheuttava infektio tauti on norovirus. Se aiheuttaa rajun oksentelun ja ripulin, joka johtaa herkästi kuivumaan. Sitä vastaan ei ole vielä rokotetta, mutta kehitystä onneksi tapahtuu (7). Etenkin iäkkäillä, mutta myös muilla immuunipuolusukseltaan heikentyneillä voi lapsuudessa sairastettu vesirokko virus (Varicella Zoster) aiheuttaa vyöruusun. Vesirokkoa vastaan on kehitetty rokote, joka ehkäisee taudin ja näin suojaa myös aikuisen vyöruusulta. Nykypolven ikäihmisillä tätä rokotetta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista hankkia. Myös vyöruusua vastaan on kehitetty rokote, joka ehkäisee noin puolet vyöruusutapauksista ja vielä suuremman osan vyöruusun jälkeisestä vaikeasta kiputilasta ns. postherpeettisestä neuralgiasta (3). Sitä suositellaankin kansainvälisessä kirjallisuudessa yli 60 vuotiaille (3).  Muita harkinnavaraisia rokotteita ovat hepatiitti A- ja B sekä tetanus. Hepatiitti rokotteita tarvitaan lähinnä matkustamisen ja tetanusrokotteita vammojen yhteydessä (3).

Rokotteet auttavat onnistuneessa ikääntymisessä

Yllä mainituista sairauksista keuhkokuume, influenssa ja vyöruusu johtavat usein sairaalahoitoon ja valitettavan usein toimintakyky sairaalaan joutumisen jälkeen on heikompi kuin ennen joutumista. On arvioitu, että ylläolevien sairauksien aiheuttama toimintakyvyn ja sitäkautta elämänlaadun merkittävä heikkeneminen olisi ehkäistävissä hyvällä rokote kattavuudella (8)

Käsien pesua ei ole syytä unohtaa

On osoitettu, että käsien pesulla voidaan ehkäistä infektioita tehokkaasti erilaisissa ympäristöissä mukaan lukien hoitokodit ja sairaalat (9, 10). Sitä ei ole syytä unohtaa kotioloissakaan!

Lähteet:

  1. Pera A, Campos C, López N, Hassouneh F, Alonso C, Tarazona R, Solana R. Immunosenescence: Implications for response to infection and vaccination in older people. Maturitas. 2015 Sep;82(1):50-5.
  2. Manderbacka K, Arffman M, Lumme S, Lehikoinen M, Ruuth I, Keskimäki I. Perusterveydenhuollon mittatikku? Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996-2010. SLL 2015 48:3298-3304
  3. Pilkinton MA, Talbot HK. Update on vaccination guidelines for older adults. J Am Geriatr Soc. 2015 Mar;63(3):584-8.
  4. Plosker GL. 13-Valent Pneumococcal Conjugate Vaccine: A Review of ItsUse in Adults. Drugs. 2015 Sep;75(13):1535-46.
  5. https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/pneumokokkirokote
  6. https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote
  7. Xia M, Wei C, Wang L, Cao D, Meng XJ, Jiang X, Tan M. A trivalent vaccine candidate against hepatitis E virus, norovirus, and astrovirus. Vaccine. 2016 Jan 8. pii: S0264-410X(16)00017-7.
  8. McElhaney JE, Gavazzi G, Flamaing J, Petermans J. The role of vaccination in successful independent aging. Eur Geriatr Med. 2016 Apr;7(2):171-175.
  9. Hocine MN, Temime L. Impact of hand hygiene on the infectious risk in nursing home residents: A systematic review. Am J Infect Control. 2015 Jul 13. pii:S0196-6553(15)00656-2.
  10. Luangasanatip N, Hongsuwan M, Limmathurotsakul D, Lubell Y, Lee AS, Harbarth S, Day NP, Graves N, Cooper BS. Comparative efficacy of interventions to promote hand hygiene in hospital: systematic review and network meta-analysis. BMJ. 2015 Jul 28;351:h3728.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s